maanantai 15. elokuuta 2011

Sunnuntain päätöskonsertti Ranskan suurten hovimuusikoiden seurassa


Vantaan musiikkijuhlilla on varmasti ollut jokaiselle kuulijalle jotakin annettavaa, sillä viikkoon mahtui mitä erilaisimpia konsertteja ja toinen toistaan upeimpia muusikoita. Sunnuntain päätöskonsertissa Pyhän Laurin kirkossa kuultiin Ranskan suuria hovimuusikoita, Lullya, Rebeliä, Leclairea ja Guillemainia, Suomalaisen barokkiorkesterin tulkitsemina. Musiikin johdosta vastasi monipuolinen viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch.  Yleisöä oli kerääntynyt kirkon pihalle jo hyvissä ajoin ennen konsertin alkamista. 

Suomalainen barokkiorkesteri
Festaritoimitus tapasi ystäväpariskunnat Sylvi ja Seppo Honkkilan ja Anna-Maija ja Erkki Pullisen konsertin väliajalla.

- Muheva soundi! ihasteli Sylvi Honkkila. - Se ensimmäinen kappale [Lully] oli vähän sellaista oman aikansa jäykistelyä, mutta se toinen kappale [Rebel] on ollut aikanaan ihan vallankumouksellinen! Ja hieno basso niittasi musiikkia yhteen monessa paikassa.

Erkki Pullinen oli samaa mieltä Suomalaisen barokkiorkesterin soundista.

- Mutta sitä minä ihmettelen, että kun siinä kappaleessa [Rebel] oli elementit, niin mihin oli maa kadonnut? Oliko se säveltäjälle liian vaikea? Erkki Pullinen hämmmästeli.

Toistuva soitinten virittely ei myöskään oikein miellyttänyt musiikkimiestä, vaikka vaimo Anna-Maija yrittikin häntä toppuutella.

- Se pieni epävireisyys, mikä voisi mahdollisesti jäädä, häiritsisi vähemmän kuin jatkuva virittely. Eihän kaikkia barokkisoittimia edes pysty soittamaan aivan yhtä puhtaasti kuin moderneja instrumentteja, arvioi Erkki Pullinen.

Tuttu orkesteri toi Eeva-Liisan ja Pekan konserttiin. Pariskunta kuuntelee paljon erityyppistä musiikkia, ja perinteisiin kuuluu myös barokkikonsertit Vantaalla. Illan ohjelma miellytti, muttei ollut ennestään kovin tuttua:

- Vaikka luulisi, että sitä tuntee barokkimusiikkia, niin nämä ranskalaiset säveltäjät eivät olleet kovin tuttuja, kertoi Eeva-Liisa.

Friedrich Robert Müller Saksasta ei syttynyt Lullyn musiikista, mutta Rebelistään kylläkin:

- Erityisesti toinen kappale [Rebel] oli loistava - se oli jotain ylimaallista! Traverson soittajat olivat valtavan taitavia. Tämä oli erittäin antoisa ilta, hän kiitteli konserttia.

Vuokko Hosia
Vuokko Hosia oli ollut kuuntelemassa suurinta osaa musiikkijuhlien kirkkokonserteista. Kotikonsertteihin hän ei ajanpuutteen vuoksi ollut ehtinyt.

Musiikkijuhlien logistiikka mietitytti Hosiaa:

- Kun minulla itselläni ei ole autoa, töistä kaupungista pääsee tänne hyvin, mutta pääsy poispäin kotiin on vaikeaa. Siitä kiitos organisaatiolle, että olen mennyt taksilipulla Tikkurilaan ja siitä junalla eteenpäin. Mutta eilen kun pääsin ystävättären kyydissä, oli tilanne aivan toisenlainen, Hosia kertoi.

Entä mikä musiikkijuhlista jäi parhaiten mieleen?

- Retrospect trio ja sopraano Julia Doyle - hänellä oli ihana ääni. Ja egyptiläinen musiikki [Mamdouh El Gebaly, ud-luuttu] kiinnosti, kun oli kliseiset käsitykset siitä, mitä itämainen musikki on. Oli kiinnostavaa kuulla itämaista konserttimusiikkia populäärimusiikin sijaan. Myös Irlantilaisten konsertti [Siobhán Armstrong, irlantilainen harppu ja Róisín Elsafty, laulu] oli kiinnostava, mutta heidän puheestaan en saanut selvää, kun akustiikka ei oikein toiminut puheen kohdalla, Hosia pohti musiikkijuhlien antia.


Vaikka festivaaliviikko on ohi, kannattaa muistaa, että Soitto kotiin -kotikonsertit jatkuvat vielä 20.8. asti.


Teksti: Suvikki Honkkila ja Laura Valkea
Kuvat: Leith Arar

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti