Haastateltavana tenori Jan Van Elsacker

Eero Palviainen (vasemmalla) ja Jan Van Elsacker (oikealla)
Pyhän Laurin kirkon kirkkopihalla.

On keskiviikkoiltapäivä Vantaan Pyhän Laurin kirkolla. Belgialainen tenori Jan Van Elsacker ja suomalainen luuttusolisti Eero Palviainen ovat lopettelemassa harjoituksiaan illan konserttia varten. Elsacker istuu kirkon penkillä ja kuuntelee Palviaisen teorbin soittoa intensiivisesti. Ujo haastattelija vilkaisee kelloa ja miettii, milloin uskaltaisi kysyä sopivaa aikaa haastatteluun. 

Elsacker huomaa haastattelijan ja kutsuu luokseen. Odotamme kunnes Palviainen on valmis, siirrymme kirkkopihalla ja istuudumme penkille elokuun aurinkoon. Aloitamme mielenkiintoisen keskustelun, ja ystävällinen Elsacker vastailee kysymyksiin mielellään ja kertoo ajatuksiaan illan konsertista ja musiikista yleensä.

Monipuolisia muusikoita 

Elsacker aloitti aktiivisen laulamisen Antwerpenin Katedraalikuorossa. Hän opiskeli Koninklijk Vlaams Muziekconservatoriumissa Antwerpenissä, jossa hän voitti jaetun ensimmäisen palkinnon sekä pianonsoitossa että laulussa.

- Laulaminen kulkee suvussani. Aluksi halusin pianistiksi, mutta laulaminen vei mennessään, Elsacker kertoo innostuneesti.

Vierellä seisova Palviainen kuuntelee tarkkaavaisesti ja heittää välillä muutaman välikommentin. Hän on monipuolinen muusikko ja osaa soittaa monia soittimia, esimerkiksi vihuelaa, barokkikitaraa ja teorbia.

- Itse soitin ensin kitaraa ja sitten kiinnostuin muista soittimista, Palviainen muistelee.

Helsingissä musiikkia opiskellut Palviainen on myös taitava soitinrakentaja. Hän on esimerkiksi itse rakentanut kaikki kolme arkkiluuttuaan.

Elsacker puolestaan on laulanut useissa eri kokoonpanoissa ja konsertoimisen ohella toimii myös laulunopettajana Trossingenin musiikkikorkeakoulussa. Hän ja Palviainen ovat olleet kuuntelemassa Vantaan musiikkijuhlien konsertteja, ja erityisen paljon he pitivät tiistai-illan konserteista. Elsacker ja Palviainen eivät ole pelkästään työtovereita vaan myös hyviä ystäviä keskenään. 

Erilaisia yleisöjä 

Vantaan musiikkijuhlat ovat hyvä tilaisuus tavata ihmisiä ja saada uusia tuttavuuksia. Elsacker kertoo tuntevansa suurimman osan Vantaan musiikkijuhlien esiintyjistä, sillä tämänkaltainen pienessä festivaalissa on välitön tunnelma ja vanhoja ystäviä on mukava tavata. Elsacker kertoo myös festivaalin toiminnanjohtajan Márta Schmidtin tehneen paljon työtä festivaalin eteen ja haluaa kiittää häntä.

Muusikoille on hyvin tärkeää saada soittaa ja laulaa hyvässä ympäristössä. Mitä mieltä Elsacker on Pyhän Laurin kirkon akustiikasta?

- Tunnelma kirkossa eilisen [tiistain] konserteissa oli upea, Elsacker hehkuttaa. - Soittajien puhe ei kuitenkaan kantautunut aivan taakse, ja maanantain irlantilaismuusikoiden konsertissa melkein toivoin, että joku olisi sanonut asiasta esiintyjille. Kukaan yleisöstä ei kuitenkaan sanonut mitään. 

Elsackerin mielestä yleisö reagoi erilailla eri maissa. Hän toteaa meidän suomalaisten olevan hiljaisia, mutta silti tuntemuksemme voi melkein aistia. Me suomalaiset osaamme eläytyä esitykseen.

- Belgiassa yleisö olisi ehkä reagoinut äänekkäämmin, amerikkalaiset puolestaan saattaisivat syödä popkornia eturivissä!

Orfista tunteen paloa

Elsacker ja Palviainen esiintyvät konsertissa Il canto d’Orfeo - Orfeuksen laulu, joka on rakennettu kreikkalaisen Orfeus-myytin ympärille.  Orfeus oli Väinämöisen kaltainen tarunomainen tietäjä, joka lumosi lyyran soitollaan ja laulullaan sekä elävät että elottomat olennot. Orfeus on myös inspiroituneen laulajan arkkityyppi.

- Orfeus-myytti on yksi tärkeimmistä inspiraation lähteistä länsimaisessa kulttuurissa. Sen merkitys on edelleen ajankohtainen, Elsacker valistaa.

Orfeuksen hahmo liittyy vahvasti myös oopperan alkuaikoihin. 1500-luvun lopussa Firenzen älymystö halusi elvyttää kreikkalaista draamaa. He kuitenkin antoivat musiikin kehitystyön alan ammattilaisten huomaan. Pian syntyivät varhaisimmat oopperat ja musiikkinäytelmät, joiden sankari oli Orfeus.

- Orfeuksen tarina on minulle tuttu. Debytoin Orfeuksen roolissa Puolan Kansallisoopperassa vuonna 2008 Monteverdin samannimisessä teoksessa, valovoimainen belgialaistenori muistelee.

Nykyään Elsacker esiintyy Akademia- ja Huelgas Ensemble-yhtyeiden kanssa. Konsertoimisen ja laulunopettajuuden ohella Elsackerilla on monta rautaa tulessa. Hän pitää myös mestarikursseja ympäri Eurooppaa. Riittääkö laulajalla aikaa muuhun? Minkälaisia tulevaisuuden toiveita hänellä on?

- Musiikki merkitsee minulle paljon. Aion konsertoida ja jatkaa laulamista. Aion myös nauttia elämästä ja elää pitkän sellaisen, Elsacker kertoo, hymyilee ja antaa ymmärtää, että haluaa esiintyä Suomessa myös tulevaisuudessa.

On aika lähteä. Elsackeria ja Palviaista on kyyti odottamassa. He aikovat vielä harjoitella lisää ennen illan konserttia. Haastattelija pyytää vielä luvan saada ottaa kuvan Elsackerista ja Palviaisesta yhdessä. Pyyntöön toki suostutaan. 

Illan konsertista on tulossa erinomainen.

Jan Van Elsacker ja Eero Palviainen esiintyivät konsertissa Il canto d’Orfeo - Orfeuksen laulu  Pyhän Laurin kirkossa ke 10.8. klo 20.30.


Teksti ja kuva: Laura Valkea