Vanhan musiikin dream team syväluotaa traagisia naisia ja mestarisäveltäjää

Konsertti on aina tulkinta, mutta entä kun konsertin aiheet ovat taiteesta tai historiasta tuttuja henkilöitä? Tiistain ensimmäisessä konsertissa Kolme naiskohtaloa: Medée, Marie Antoinette ja Arianne käydään läpi kolmen naisen elämää suurempia henkilökohtaisia menetyksiä ja lyyristä epätoivoa.
                                                

Essi Luttinen

Konserttiin ei voisi toivoa sopivampia muusikoita: kasassa on vanhan musiikin dream team. Mezzosopraano Essi Luttinen on opiskellut niin Sibelius-Akatemiassa kuin Lontoon Royal College of Music'ssa kuin Benjamin Britten International Opera Schoolissa. Hänellä on laaja ohjelmisto, joka ulottuu barokkimusiikista nykypäiväisten säveltäjien kantaesityksiin. Luttinen on myös voittanut Karita Mattila -palkinnon. Konsertissa fortepianoa soittava Eveliina Kytömäki taas on opiskellut niin Sibelius-Akatemiassa kuin Cornell Universityssä. Hän on saanut paljon menestystä alan kilpailuissa ja on norjalaisen kamarimusiikkiyhtye MiN -ensemblen pianisti.

Eveliina Kytömäki

Zetes -kvintetin (Pauliina Fred, huilu; Jasu Moisio, oboe; Markus Kaarto, klarinetti; Jani Sunnarborg, fagotti; Tommi Hyytinen, luonnontorvi) erikoisalaa ovat osuvasti vanhan musiikin esityskäytännöt. He ovat vaikuttaneet monissa vanhan musiikin kokoonpanoissa, kuten Helsingin Barokkiorkesteri, Suomalainen barokkiorkesteri, Les Musiciens du Louvre, Les Talens Lyriques, Capriccio Stravagante, the New Dutch Academy ja Oslon Barokkiorkesteri, mutta esiintyvät myös solisteina. Heille omin aikakausi on 1800 -luvun vaihde.

Medée

Kohtalosta puheen ollen, Medée on kreikan teatteritraditiosta peritty täydellinen traaginen hahmo. Tämä rakastettunsa pettämä, kostoa hautova noita, joka häädetään omasta kotikaupungistaan ja lopulta, kostonsa onnistuttua, heittäytyy palavaan temppeliin. Brahmsin mukaan ranskalaisen Luigi Cherubinin Medée -ooppera on lyyrisen musiikin mestariteos. Kolme naiskohtaloa -konsertti varmasti heijastelee Medée persoonan kaksijakoisuutta  - toisaalta hän tuntee suurta rakkautta, toisaalta hän päätyy kauheisiin tekoihin tämän rakkauden kuluttamana.

Kuten Medéekin, Arianna joutuu kohtalonsa riepoteltavaksi. Arianna on kreikkalaisen mytologian prinsessa, Kreetan kuninkaan, pääjumala Zeuksen pojan, tytär. Hän rakastuu Théséehen, jonka auttaa kukistamaan Minotauruksen, velipuolensa, mutta Thésée hylkää Ariannan julmasti Naxoksen saarelle. Traagisesta kohtalostaan huolimatta hänen epäonnensa ei ole ikuinen, sillä lopulta Zeus tekee hänestä kuolemattoman ja hän menee naimisiin Dionysoksen, viinin ja ylettömyyden jumalan kanssa. Illan konsertissa Ariannaan on kuitenkin ennen kaikkea petetty sankaritar Odotan innolla, kuinka kaunis mezzosopraano ja kiehtovat soittimet saavat näkyviin epäoikeutetun kärsimyksen ja Ariannan erityislaatuisuuden Kreikan mytologian naishahmojen joukossa.

Marie Antoinette

Kahdesta edellisestä eroten Marie Antoinette ei liity kreikkalaiseen mytologiaan, mutta on sitäkin myyttisempi. Noustessaan Ranskan kuningattareksi vain 18 -vuotiaana, Wienin hovissa hemmoteltu nuori nainen ei ollut lainkaan valmis uuden asemansa vaatimuksiin. Pikku hiljaa pariisilaisten uudeksi lempipuuhaksi nousikin Marie Antoinetten ylettömistä vaatehankinnoista juoruaminen. Kuningattaren leveää elämäntyyliä halveksuttiin avoimesti, varsinkin kun kansa näki nälkää. Edes kuuluisaa Antakaa heidän syödä leivoksia -lausahdusta ei ole koskaan kuultu Marie Antoineten suusta, vaan se on vain pieni lisä pitkään listaan hänen rikkomuksistaan kansan silmissä. Vaikka Marie Antoinette ei voinutkaan sietää hänen asemaansa kuuluvaa etiketin noudattamista, osoitti hän tarvittaessa mielipiteensä kuningaskunnan asioitten hoitamisesta. Vaikka kuningasperheen valta oli luhistumassa, Marie Antoinette halusi ylläpitää ehdottoman monarkian. Lopulta kansan patoutunut viha sai surullisen kuuluisan päätöksensä, kun 16. lokakuuta 1793 Pariisin kapinalliset mestaavat koko kuningasperheen. Konsertissa kuullaankin tsekkiläisen Jan Ladislav Dussekin säveltämä teos Marie Antoineten kuolemasta. On hyvin kiinnostava kuulla, kuinka muusikot tulkitsevat Marie Antoineten traagista loppua. Marie Antoinetesta kertovan musiikin kuuntelu on hyvin tunteikasta myös siksi että Marie Antoinette rakasti taiteita ja sävelsi itsekin.

Illan toisena konserttina Kolme naiskohtaloa -konsertin muusikot esittävät Mozartin musiikkiin keskittyän Mozartiana -konsertin. Esitettävät kappaleet osoittavat erinomaisesti sen herkkyyden, mikä Mozartilla oli säveltäessään eri tyylilajien musiikkia. 

Musiikkijuhlien tiistai on siis tragiikkaa, neroutta ja monieleisiä tunnekuohuja täynnä!

Teksti: Karoliina Vesa