”Jokaisen konsertin on oltava kiinnostava.”

Haastattelussa festivaalin taiteellinen johtaja Markku Luojalan-Mikkola

Markku Royal Consorts -konsertissa 8.8.

Vantaan musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, gambisti ja barokkisellisti Markku Luojalan-Mikkola ehti festivaalitoimituksen haastateltavaksi perjantai-iltapäivänä 10.8. Markun aikataulu on festivaaliviikolla ollut kiireinen, sillä hän esiintyi viikon aikana jopa neljässä eri konsertissa esittäen neljä eri ohjelmakokonaisuutta. Haastatteluun Markku istahti suoraan lauantain 11.8. konserttia varten pidetyistä harjoituksista.

"Silloin kun on kaikki edessä, silloin tuntuu rankimmalta. Sitä myöten kun hommat vähenee, tuntuu jo kevyemmältä.", pohdiskeli Markku konserttiviikon vaativuudesta haastattelun alkuun. 

Tässä vaiheessa viikkoa taakka olikin jo kevyempi, sillä Markulla oli enää yksi festivaalikonsertti edessä lauantaina. Kysyttäessä eri produktioiden erilaisuudesta ja erityisistä musiikillisista haasteista Markku mainitsi yhdeksi haastavaksi tekijäksi kolme eri soitinta, joita hän on viikon aikana soittaa: kaksi erilaista viola da gambaa ja barokkisello. Soittimien vaihtelun lisäksi haastetta viikkoon on tuonut myös uusi ohjelmisto, jota Markku arvioi hänelle olleen noin 80 prosenttia viikon aikana esitetystä musiikista. Toisaalta uusi ohjelmisto tarjoaa muusikolle aina myös kiitollisia virikkeitä, eikä taakka näin suuren uuden ohjelmiston esittämisessä välttämättä ole niin suuri kuin ehkä voisi ajatella.

"Jokainen festari on ainutkertainen.", arvioi Markku kysyttäessä, miten hänen mielestään tämän vuoden festivaali on sujunut aiempiin vuosiin verrattuna. 

Markku arvioi, että yleisö on tänä vuonna löytänyt musiikkijuhlat entistä paremmin. Hän myös toteaa, ettei ole ehtinyt muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa festivaaliviikosta, koska on ollut itse kiireinen neljän oman konserttinsa kanssa, eikä ole ehtinyt kaikkia konsertteja viikon aikana kuuntelemaan. Mitä mieltä Markku sitten on tämän vuoden musiikkijuhlien suunnittelusta ja linkittymisestä aiempiin vuosiin? 

"Peruskonsepti on hakenut muotoaan, ja esimerkiksi vielä viime vuonna  yritettiin soittaa konsertti Myyrmäen kirkossa. Yleisö ei kuitenkaan vaikuttanut sinne löytävän.", Markku kommentoi.

Toimiva konsepti onkin Markun mukaan juuri se, miten on tänä vuonna tehty eli konsertit on nyt keskitetty samaan pihapiiriin Pyhän Laurin kirkko ja kappeli -yhdistelmällä. Tämä on toki varmasti myös yleisön mieleen. Yksi tärkeimmistä syistä kappelin valikoitumiseen konserttipaikaksi on Markun mukaan sen hyvä akustiikka, joka on konserteissakin viikon aikana huomattu. 

"Kappeli tuntuu oleva yksi parhaita tiloja mitä Vantaalla ylipäätään on.", arvioi Markku.

Valmistautumassa konserttiin Bergen Barokkin
kanssa 9.8. Vieressä Hans Knut Sveen

Taiteellisen johtajan tärkeimpiä tehtäviä festivaalilla on ohjelmiston suunnittelu. Musiikkijuhlien tämän vuoden teemaksi on ohjelmalehtiseen kirjattu ”Pohjoismaista raikkautta, italialaista intohimoa ja intialaista mystiikkaa”. Markku kuitenkin toteaa, että hän ei lähde alaotsikoista vaan ennen kaikkea konserteista, musiikista ja monipuolisuudesta.   

"Jokaisen konsertin on oltava itsessään toimiva, mutta myös koko illan on oltava hyvä kattaus ja konserttien on toimittava myös pareina.", Markku toteaa.

Hyvällä iltakattauksella Markku viittaa festivaalilla toteutettuun kahden konsertin iltarytmiin. Kun konsertit on saatu suunniteltua on mukavaa, jos niiden ympärille saadaan nostettua teema, joka sitoo konsertteja yhteen. Suunnittelua ei kuitenkaan voida Markun mukaan tehdä täysin teema- tai yläotsakelähtöisesti, koska silloin ohjelma ei palvele yksittäisessä konsertissa kävijää, joita kuitenkin on paljon. Markku myös muistuttaa, että on paljon musiikkia joka myös jäisi teemoitusten ulkopuolelle.

"Esimerkiksi pelkästään Bach-festivaalin järjestäminen sulkisi paljon mielenkiintoista ohjelmistoa pois, vaikka Bach sinänsä yleisöä kiinnostaisikin.", Markku arvioi. 

Monipuolisimmin yleisöä palvelevaan kokonaisuuteen kuuluvatkin sekä yhteen säveltäjään keskittyvät konsertit (esim. Lawes-konsertti), mutta myös niin sanotut ”sillisalaattikonsertit” (esim. Kiellandin konsertti 9.8.) jotka ovat toisten mieleen. Sekä kaikkea tältä väliltä.

  

Toimitus tiedusteli myös taiteellisen johtajan haaveista ja kysyi, mitä hän tekisi, jos musiikkijuhlien budjetti olisi, jos ei rajoittamaton, niin todella iso? Hetken mietittyään Markku vastasi olevansa varsin tyytyväiseltä nykyiseen tilanteeseen, joskin tuotannon puolta ja palkkoja hän toivoisi voivansa kasvattaa, mikä vaatisi juurikin lisää rahaa. Musiikillisesti Markku on kuitenkin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Vakaa rahoitus mahdollistaisi Markun mukaan pitkäjännitteisemmän suunnittelun kuin mikä nyt on mahdollista. 

"Emme kuitenkaan ole kaukana siitä, että festivaali olisi todella hyvä paketti."

Vantaa on myös Markun mukaan erityinen paikkakunta vanhan musiikin festivaalille, koska siellä on jo vuosien perinne olemassa. Paikkakunta asettaa toki haasteensa, minkä vuoksi pelkästään Vantaalle ei voisi järjestää todella suurta tapahtumaa, vaikka rahaa olisi kuinka, Markku toteaa. Tapahtuman järjestämisessä tulee ajatella myös olemassa olevia markkinoita ja sitä, että Suomen festarikartta on jo hyvinkin miehitetty.

Paitsi taiteellisen johtajan haaveista toimitus kysyi Markulta myös haaveista oman muusikon uran suhteen. 

"Olen huomannut sen, ettei ihmisen elämä oikeastaan riitä kaikkeen mihin olisi mahdollisuuksia, vaan aika tulee vastaan.", Markku pohdiskeli. 

Länsi kohtaa Intian -konsertissa 11.8.

Hän totesi myös, että monissa musiikin osa-alueissa olisi jo yksistään elämäntyön mahdollisuus ja muusikko voisi omistautua esimerkiksi vain jousikvarteteille niin halutessaan ja luoda uraa niiden parissa. Markun mukaan ei ole mahdollista olla mestari yhtä aikaa monella osa-alueella esimerkiksi sekä orkesterimuusikkona, solistina että kamarimuusikkoja, mihin voitaisiin lisästä vielä useiden eri soittimien huippuosaajaksi harjaantuminen. Pohdinnan lopuksi Markku totesi konkreettisena haaveena, että olisi hienoa päästä soittamaan enemmän Bachin kantaatteja. Tätä varten tarvittaisiin hänen mukaansa Suomeen ammattikuoro, joka erikoistuisi vanhaan musiikkiin, sillä nykyisistä kuoroista ei tarpeeksi vankkaa osaajaa löydy. Toivottavasti tämä haave vielä tulevaisuudessa täyttyy!

Haastattelun aikana Markku kertoi myös musiikkijuhlien tulevaisuuden näkymiä. Toimitus arvioi festivaalin jatkon näyttävän melkoisen varmalta jo siksi, että kaupunki on ollut tänä vuonna erityisen myönteinen ja uusi kaupunginjohtaja Kari Nenonen on kiinnostunut musiikkijuhlista. Myös Markun kommenteista voi päätellä, että jatkoa tulee, mutta muutamia asioita pohditaan ensi vuotta varten.  Markun mukaan ihmiset etsivät edelleen liikaa lopetettua Vantaan Barokki -festivaalia eikä yleisö tunnu samaistuvan täysin Vantaan musiikkijuhliin. Myös festivaalin mahdollinen  laajentaminen pääkaupunkiseudulla on mielessä, mikä haastaisi Vantaan musiikkijuhlat -nimen toimivuuden. Pohdinnassa onkin festivaalin nimen mahdollinen muuttaminen muotoon, joka ei rajoita ja pyrkisi palvelemaan myös yleisöä paremmin. Esimerkkinä Markku ottaa Tuusulanjärven kamarimusiikkiin, jonka nimenmuutos Meidän festivaaliksi meni hyvin läpi. 

"Tällä hetkellä uutena työnimenä on ”BRQ Festivaali” (brq=baroque), joka muuntuisi helposti eri tarkoituksiin.", Markku kertoo. 

Nimenmuutoksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista pitää kuitenkin käydä vielä keskusteluja eri tahojen kanssa, Markku muistuttaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia ja ennen kaikkea ensi vuoden festivaalia!


Teksti Helen Metsä
Kuvat Katri Somerjoki ja Helen Metsä